Martti Korpilahti teki TIIRA-valssin 1920 -luvulla.  Keljonlahtelaiset nimesivät sen "omaksi kansallislaulukseen". Kuuntele se tästä:

HAITARIVALSSI “TIIRA” Heikki Tuominen harmonikan ja viulun säestyksellä v.1929

 

Tarkempaa tietoa löytyy erilaisista julkaisuista,  kuten : 

Seppo lähteenmäki: Wanha Keljo -  osa nykyistä Jyväskylää

Rauni Valtonen: Karhumäet Keljossa

Veli-Matti Häkkinen: Huviksi ja hyödyksi Keljon Nuorisoseura 1918-2008

Kovanen Ulla-Maija: Keljo talon juurilta versovat: Häkkiset - Hoviset - Kylmälahdet

Jyväskylän kaupunki 1993: Kaakkoisten ranta-alueiden lähtötietoselvitys

Vuodet 1920-1939 kertovat siitä, miten ihmiset ovat osanneet hyötyä ja nauttia luonnon tarjoamista rikkauksista. Ja samalla vieneet kehitystä eteenpäin.

Lahden rannoilla elettiin vaihtotaloudessa, jossa jokaisella oli oma työtehtävänsä, eli ammattinsa.   Sitä tarjoamalla hän sai itselleen ja perheelleen toimeentulon. Jokainen työ oli arvostettua, koska ilman sitä joku toinen ei olisi selviytynyt omasta ammatistaan.

Ihmiset olivat innovatiivisia ja erittäin kekseliäitä. Jotkut rakensivat omia lentokoneita, jotka olivat aina toistaan edistyksellisempiä. Enimmäkseen se tapahtui omalla rahalla ja hartiavoimin. Kotiseutua ja koko Suomea  kuvattiin ilmasta käsin ja kuvat valmistettiin  omassa painossa ja vaihdettiin rahaksi.

Keljonlahdella sijaitsi  kasvihuonepuutarha, tiiliruukki, louhimo, valimo ja tietysti kaikki peltotilkut olivat ahkerassa viljelykäytössä. Niiden sivutuotteena valmistui  myös viina ja olut, koska ylijäämänä kertynyttä hyvää materiaalia ei  heitetty hukkaan. 

Aika muutti kaiken. Euroopassa syttyi sota ja kekseliäät lentokone veljekset  joutuivat antamaan osaamisensa  ilmavoimien käyttöön. He perustivat lentokonetehtaan toiselle paikkakunnalle isompien koneiden valmistusta varten. 

Maanviljelijät ja muu tuotantotoiminta joutuivat luovuttamaan tilansa yhteisen edun nimissä. Tarvittiin nopeita kulkuyhteyksiä  ja Keljonlahden rantaan ryhdyttiin rakentamaan ratoja ja moottoriteitä. 

Yhteisöllisyys alkoi hävitä. Sodan loputtua alueelle muutti  myös siirtolaisia ja muita asuntoa tarvitsevia, ja jälleen kerran  maa-alueita jouduttiin jakamaan.

Testaa, osaatko sijoittaa Wanhan Keljon kartalle seuraavat:

Hanhiperä, Huhtalan lammet, Hämeenniemi, Jopakka, Kammarinmäki, Kituperä, Kolmisoppinen, Korkeakoski, Kotanen, Kylmänoro, Louhula, Loukkukorpi, Mustankorkea, Riutta, Roninmäki, Romsuntaival, Ruostekorven lähde, Ränssinkangas, Tienristimaa

Luo oma verkkosivustosi palvelussa Webador